Päivä 218

Nyt on keskiviikko ja ehkä olen miljonääri. Tein Viking Loton. Luulen kuitenkin, että en ole. Olishan se kiva…

Mä olen vähän kasannut itseäni. Juteltiin miehen kanssa, muun muassa. Nyt on tälle viikolle huomiseksi suunniteltu pyöräily. Ehkä käyn kaupassa fillarilla? Perjantaina aion käydä 45 minuutin kuntospin-tunnilla, lauantaina on PT-treeni, sunnuntaina aion mennä kahvakuulaan. Ensi viikon treenit päätän tuon PT tapaamisen perusteella. Sen verran tiedän jo ensi viikosta, että tapaan yhden ystävättäreni ja käymme yhdessä pitkällä kävelylenkillä. Tulee samalla monta kärpästä, näkee ystävää ja voi jutella, mukavaa liikuntaa eikä tule juotua kahvia ja syötyä pullaa 🙂

Tämän kuun 20 päivä menen tyttäreni kanssa Flamingo Spahan. Hän on viimeisillään raskaana ja viimeeksikin kun oli, käytiin vähän ennen synnytystä yhdessä siellä saunomassa, rentoutumassa ja rupattelemassa. Siellä on muistaakseni 7 erilaista saunaa (saattoi niitä olla yhdeksänkin), mineraalivesiallas, jossa on mukavan viileää ja suolaista vettä ja kun pistää korvat veteen kuulee rentouttavaa musiikkia, lisäksi siellä on matala lämminvesiallas ja ravintola. Vettä saa ilmaiseksi ja sitä siellä kyllä kuluukin. Ai niin, on siellä suokahuonekin.men tosin oikein ymmärrä sitä.

Syyskuussa aion osallistua reumakävelyyn ja yllättäen taidankin saada sinne kävelyseuraa. Se on mukavaa. Kävelymatkat ovat 1km ja 3km. Hei, se ON REUMAkävely, ei Helsinki City maratoni.

Vielä on ollut 27-28C ulkolämpötiloja, mutta jostain on tullut kova tuuli, joka helpottaa kummasti. Portugalistakin muistan sen ihanan ja samalla petollisen tuulen. Sitä ei 32C tuntunut missään siinä tuulessa, mutta nahka kärähti niin, että olin ihan kuumeessa yhden yön. Olin silloin elämäni ensimmäisellä aurinkolomalla ja pikkuisen idiootti ja ahne sen auringon perään. Otin silloin yläosattomissa aurinkoakin kun muutkin teki niin. Nyt ei ruskettuisi vatsa ollenkaan jos ilman yläosaa aurinkoa palvoisin 😉

Aika käydä unten maille kun aamulla pitäisi olla aikaisin duunissa. Lähinnä sen takia, että ennättää ennen pahinta ruuhkaa perille.

Öitä!

Maanantai ja päivä 216

Nukuin kohtalaisesti. Se piristää. Silti on vähän matalapaineinen olo. Lounaalle menen tunnin päästä. Ihanaa. Lounas työkaverin kanssa.

Joo, mulla ei siis ole tarkoitus arvostella ja haukkua ketään ihmistä täällä vaan purkaa omia tuntojani että tajuaisin itseäni paremmin kun ne mielialat vaikuttaa laihtumiseenkin. Pitää saada kiinni ongelmasta/ongelmista niin etteivät ne ole vain epämääräinen möykky rinnassa vuosikausia.

58 minuuttia lounaaseen…

Sunnuntai-illan viimeinen juttu

Mies ja lapsi nukkuu. Minunkin pitäisi kun tarkoitus on herätä kuudelta ja olla seiskan maissa tuolla Espoon puolella. Ihanaa päästä lounaalle niin, että ei tarvitse kuin tarjottimelle kerätä ruuat ja maksaa 🙂

Lentokoneen laskeutumisen ääniä kuuluu, tekee vissiin kaarrosta Tikkurilan yli. Jollain ympärillä olevista rakennustyömaista tehdään töitä. Melkein voisin laittaa pääni pantiksi, että eivät ole suomalaisia raksamiehiä ne kun tähän aikaan möykkäävät. Ärsyttävää. Varsinkin nyt kun joutuu pitämään läpivetoa, että saa nukuttua. Melu häiritsee, mutta jos laittaa ikkunat kiinni, ei pysty nukkumaan.

Hyvää yötä!

210 päivää kutistumista takana

Kuuma, sikakuuma. Tykkään lämmöstä ja helteistä, mutta öisin on vaikeaa. Hiki virtaa ja lakanat ja tyynyt on hiestä märkiä. Suihkussa joutuu käymään viilentymässä.

Kutistuminen on vähän ollut hidasta. Sen huomasin erona viime kesään, että tietyissä huvipuistolaitteissa eräässä huvipuistossa ei tuntunut ahtaalta ja kun mies otti valokuvia kun kiipeilin vaijeri/köysirataa niin enhän mä sit ihan kauhea tankki ole niissä.

Päätin kuitenkin tarttua härkää sarvista ja otin ilmaisen personal trainer-käynnin reilu viikko sitten ja sen päätteeksi tein 10 kerran sopimuksen PT-palveluista. Tavoitteeksi asetin 20 kilon painon putoamisen, rasvaprosentin pienenemisen sekä lihaskunnon ja yleiskunnon paranemisen. En halua näyttää lihavalta keski-ikäiseltä naiselta vaan ikäistäni nuoremmalta.

Yritän nyt olla aktiivisempi päivittämään tätä blogia. Aktiivisempi myös pudottamaan painoa. Kyllä se tästä!

95. päivä

Tämä tauti on muuttanut hieman muotoaan. Nyt aamusta ei juurikaan yskitä. Piereskellä ei voi, tulee Slaikka Gustafssonin tapaan köntsä housuun. Kovalla paineella tosin ja voisi aiheutua järkyttävä sotku siitä. Parempi AINA lähteä vessaan.

Lapsi nukkuu yhä. Harrastus alkoi kymmenen minuuttia sitten vaan eipä tuolla yskimisellä lauleta kahta tuntia. Toivottavasti on ensi lauantaina laulukunnossa.

Mies on myös aika heikossa hapessa. Hilpeää sakkia meillä.

Söin eilen Kismetin, pullaa, karkkia, kaksi kanamunaa, pinaattikeiton, slaissin pitsaa, söin muutaman ruokalusikallisen mämmiä kermalla (ostin vahingossa väärää mämmiä) ja join tolkuttomasti kahvia. Join myös cokista ja varastin lapselta pari perunalastua. Se makea ja suolainen näkyi vaa’alla aamulla 400g painonnousuna.

Jää kevätmarkkinat tänään väliin. Köh köh!

94. päivä

No niin, sairastellessa on mennyt taas. Eräs virus. Sunnuntaina iski, korkea kuume, ripulia, yskää, ihan kaikkea. Keuhkot ovat sentään kunnossa, ihan röntgenillä tsekattu. Ehkäpä maanantaina pääsen töihin. Lapsi ja mieskin ovat sairaina. Todella ikävää 😦 Niin itsehän olen nyt tammikuun 26 päivän jälkeen syönyt yhden Amorion-kuurin, yhden Doximycin-kuurin, kaksi Prednisolon-kuuria, hengitän päivittäin useita annoksia Bricanyliä (avaava astmalääke) ja kahdeksan annosta Pulmicortia (hoitava astmalääke). Tähän virukseen (adenovirus) ei ole sen kummempaa hoitoa. Oireita vain pyritään lievittämään.

Unohdin tässä yskiessäni ja nukkuessani merkitä ensimmäinen päivä viime kuun kutistumisen. Ja tulihan sitä lopulta, mutta koska mittailin kroppaani mittanauhalla juuri viisi minuuttia sitten, merkitsen tämän päivän mitat.

Paino 84,4kg eli 1,6 kg on maaliskuussa paino. Se on hyvä se, sillä helmikuussa paino nousi kilon. Vuoden alusta painonlasku on 3,8kg.

Vyötärönympärys oli sama kuin viime kuussa eli 96cm. Vuoden alusta vyötärö on kaventunut 3cm.

Rinnanympärys on hämärämpi juttu. Jonkun muun pitäisi se mitata. Tänään sain tulokseksi 114cm!!!! Se tosin ei ole ihan koko totuus, sillä mulla on sellaiset tissit-törrölle-liivit, joissa on joku pehmuke tms. Viime kuussa nimittäin rinnanympärys oli 107cm eivätkä nämä säkit olet kasvaneet, päinvastoin. Roikkuvat entistä pahemmin. Liivikoko on 80F tai 85DD. Onneksi on liivit keksitty, muuten näyttäisin Barbababalta tai ameebalta.

Lantionympärys on sama kuin viime kuussa eli 108cm. Vuoden alusta on kuitenkin tuoltakin osin tapahtunut kutistumista 5cm!!!

Reidenympärys oli kutistunut viime kuusta 2cm. Johtuukohan siitä, että en käytännössä liikkunut lainkaan viime kuussa? Sairastin vaan. Pohje on sama kuin ennenkin, samoin käsivarsi. Kaula (?!?!) on kaventunut vuoden alusta 2 senttimetriä 🙂 Hupsua!

Niin – näköjään sitä voi sairastellessakin laihtua!

Olen tällä viikolla katsonut Ruutu-palvelun kautta koko Mustat Lesket-sarjan. Sairaan hyvä. Eka jakson jälkeen en ollut ihan varma, mitä sarjasta ajatella, mutta toisen jakson jälkeen päätin, että katson koko sarjan. Sarja loppui niin, että nyt vaan pohdin, mitä siinä seuraavaksi mahtaa tapahtua ja että on ihan PAKKO tulla toinen tuotantokausi. Ihan pakko. Tai joku epilogi. Ei noin saa jättää ihmistä suu auki, että mitä nyt???? Ratkaisu jäi siis TÄYSIN auki.

Kunhan tämäkin tauti on voitettu alkaa armoton kävely, kävely ja kävely ja kalorit niin minimiin kuin pystyn. Haluan olla niin kutistunut kuin vaan ennätätän toukokuun lopussa serkkuni häissä. Sen jälkeen on vielä vajaa 1,5kk kutistua lisää tyttären häihin. Se vaan, että ollaan kaksi viikkoa siitä ajasta Turkissa All Inclusive-lomalla….ehkäpä otan lenkkarit mukaan….

Löysin hienot kengät tyttären häihin, mutta niillä on niin kova hinta (yli 300€, alennuksellakin 138€). Tällaiset, aivan ihanat!

Aion siis pukeutua PUNAISEEN!

Joo…Turkissa on ihania juhlavaatteita ja kenkiä ja helvatin paljon halvempia kuin nuo kuvan kengät.

82. päivä

Eilinen oli kiva päivä. Viiniä oisin voinut jäädä hörppimään loppuillaksi, mutta en toki jäänyt. Tänään olen tehnyt kotihommia, leiponut ja pyykännyt. Huomenna oisntöihin meno. Ei hotsittaisi, mutta mentävä on.

81. päivä

Ihana aurinkonen päivä. Mies oli huomaavinaan, että aina kun käytän maitotuotteita alkaa melko pian niiden nauttimisen jälkeen yskittää ja ahdistaa henkeä. Olen itse moista pohtinut ja toden totta, aamukahvilla alkoi jo röhityttää kun laitan maitoa kahviin. Tempaisin vielä lasillisen mustikkapiimää ja pian puristi rinnasta ja yskitti. Täytyypä tehdä ihmiskokeita itselläni.

En ota nyt painosta ja liikkumisesta stressiä. Kun olen täysin terve, jatkan sitten. Lakkasin pitkästä aikaa kynnetkin tänään ja treffaan iltapäivällä ystävän keskustassa. Eiköhän me valkkarilasilliset hörpätä salaatin kera tai jotain.

Eilen puhuin lähisukulaisen kanssa erästä melkoisen uhanalaista kieltä. Lapinpöllölle kiitos niistä parista kirjasta, jotka lähetit.

Aurinko paistaa, tästä tulee hyvä päivä 🙂

79. päivä

Olipas mukava päivä. Aamu alkoi laskunmaksulla. Se on sitä ikävintä puuhaa, mitä tiedän. Sitten jotenkin tein kaiken tosi hitaasti ja lähdin pikkuisen liian myöhään ärrälle lataamaan bussikorttia ja Prismaan ostamaan marsipaania. Ostin myös ciabatta-sämpylöitä ja isohkon ruukkunarsissin, sillä olin lähdössä kylään. Sairauslomalainen kohtasi vapaapäiväläisen. Ehdotin kyseiselle ihmiselle, että voisin tulla kylään kunhan tästä joskus toivun ja kun saadaan aikataulut sopimaan, mutta hänelläpä sattui olemaan vapaapäivä ja kutsui kylään heti! Niin, kävin kylässä ihmisen luona, jonka olen tuntenut seitsemänvuotiaasta asti. Voisin sanoa, että taitaa olla pitkäaikaisin ystäväni.

Takaisin Prismaan ja sen jälkeiseen elämään. Menin bussilla erääseen kaupunginosaan, jossa oli tarkoitus vaihtaa toiseen bussiin ja mennä määränpäähän, mutta koska olin aamunkin onnistunut hitailemaan ja säätämään se jatkui edelleen. Mun piti olla perilla klo 11. Vartin taisin loppupeleissä olla myöhässä. Tiesin, että määränpäähän ei ole pitkä matka ja se aika, jonka joutuisin pysäkillä jatkoyhteyttä odottamaan olisinpitempi kuin aika, joka minulla menee kävelemiseen. Sää oli ihana ja vaikka yskitti välillä ihan hel**tisti, oli kiva kävellä. Ystäväni tuli vastaan.

Ojensin hänelle kukan, ciabatat ja marsipaanit. Juteltiin niitä näitä, selvitettiin tilanne ja hyppäsin hoitopöydälle. Kylläpä niitä kipeitä kohtia taas löytyikin. Mulle iski kauhea puheripulikin. Onneksi ei oikeaa. Sitten hoidon jälkeen syötiin, tehtiin marsipaaniruusuja ja koristeltiin niillä kuorrutettu kääretorttu. Oli mukavaa 🙂 Ystävän lapset tulivat koulusta ja itse suoriuduin ajoissa bussiin, joka meni pysäkiltä 15:30 ja olin kotona 15:55.

Tuntuu, että limaa ja räkää on nyt pitkin iltaa noussut pois keuhkoista. Jospa tää tästä vielä iloksi muuttuisi. Työkaverikin pisti viestiä, että töissä on tylsää ilman mua 🙂 Olen nyt ohjeiden mukaan juoda tänään paljon vettä ja vaikka tuo mun virtsarakko onkin paljon normaalia pienempi niin en ole silti erityisen paljoa vessassa juossut. Minne ne vedet oikein menee??? Nappasin äsken melatoniinia – ajattelin mennä ajoissa nukkumaan ja nukkua hyvin.

74. päivä

Unohdin käydä aamulla vaa’alla. Pöh. Lapsi tuli sänkyymme kolmen maissa yöllä ja valitti outoa oloa. Siirtyivät miehen kanssa olohuoneeseen, mies katsoi jotain formulan aika-ajoja tai muuta vastaavaa ja lapsi nukkui/yritti nukkua sohvalla kunnes alkoi seitsemän maissa oksentaa. Siinäpä päivän teema…miehen poika tuli joskus seiskan maissa vai oiskonollut kasin maissa. Oli ollut keikalla ja nukkunut kai nelisen tuntia, painui nukkumaan samantien.

Mies alkoi siivota ysin maissa. Huh. Eipä siinä auttanut kuin itsekin alkaa siivoilla. Imuroin ja moppasin. Hinkkasin keittiön kaapinovet puhtaiksi, putsasin hanat ja ovenkahvat ja valokatkaisijat ja pesin omia käsiäkin, että edes yritän välttää oman sairastumisen. Vielä en ole sairastunut, vaikka klo on jo melkein yhdeksän illalla.

Lapsi on juonut päivän aikana pari desiä coca colaa, joka on pysynyt sisällä. Sitä ennen juomansa juomat oksensi ulos. Neljästi tai viidesti on tyhjentynyt, lopun aikaa nukkunut. Rassu 😦

Minä olen syönyt tännään karkkia. Kohta on odotettavissa piereskelyä kuten aina kun syön karkkia. Askeleita on tänään kasassa melkein 15000. Huomenna lenkille ellei tuo lapsen tauti iske.