Päivä 218

Nyt on keskiviikko ja ehkä olen miljonääri. Tein Viking Loton. Luulen kuitenkin, että en ole. Olishan se kiva…

Mä olen vähän kasannut itseäni. Juteltiin miehen kanssa, muun muassa. Nyt on tälle viikolle huomiseksi suunniteltu pyöräily. Ehkä käyn kaupassa fillarilla? Perjantaina aion käydä 45 minuutin kuntospin-tunnilla, lauantaina on PT-treeni, sunnuntaina aion mennä kahvakuulaan. Ensi viikon treenit päätän tuon PT tapaamisen perusteella. Sen verran tiedän jo ensi viikosta, että tapaan yhden ystävättäreni ja käymme yhdessä pitkällä kävelylenkillä. Tulee samalla monta kärpästä, näkee ystävää ja voi jutella, mukavaa liikuntaa eikä tule juotua kahvia ja syötyä pullaa 🙂

Tämän kuun 20 päivä menen tyttäreni kanssa Flamingo Spahan. Hän on viimeisillään raskaana ja viimeeksikin kun oli, käytiin vähän ennen synnytystä yhdessä siellä saunomassa, rentoutumassa ja rupattelemassa. Siellä on muistaakseni 7 erilaista saunaa (saattoi niitä olla yhdeksänkin), mineraalivesiallas, jossa on mukavan viileää ja suolaista vettä ja kun pistää korvat veteen kuulee rentouttavaa musiikkia, lisäksi siellä on matala lämminvesiallas ja ravintola. Vettä saa ilmaiseksi ja sitä siellä kyllä kuluukin. Ai niin, on siellä suokahuonekin.men tosin oikein ymmärrä sitä.

Syyskuussa aion osallistua reumakävelyyn ja yllättäen taidankin saada sinne kävelyseuraa. Se on mukavaa. Kävelymatkat ovat 1km ja 3km. Hei, se ON REUMAkävely, ei Helsinki City maratoni.

Vielä on ollut 27-28C ulkolämpötiloja, mutta jostain on tullut kova tuuli, joka helpottaa kummasti. Portugalistakin muistan sen ihanan ja samalla petollisen tuulen. Sitä ei 32C tuntunut missään siinä tuulessa, mutta nahka kärähti niin, että olin ihan kuumeessa yhden yön. Olin silloin elämäni ensimmäisellä aurinkolomalla ja pikkuisen idiootti ja ahne sen auringon perään. Otin silloin yläosattomissa aurinkoakin kun muutkin teki niin. Nyt ei ruskettuisi vatsa ollenkaan jos ilman yläosaa aurinkoa palvoisin 😉

Aika käydä unten maille kun aamulla pitäisi olla aikaisin duunissa. Lähinnä sen takia, että ennättää ennen pahinta ruuhkaa perille.

Öitä!

Päivä 215

Olen pitänyt ruokapäiväkirjaa, koska PT käski sellaisen tehdä. Luoja. Onkin sattunut katastrofipäivät. Olen herkutellut normaalia enemmän, syönyt miten sattuu, ruokailujen välit on olleet välillä vaan tunnin ja toisinaan jopa 7 tuntia. Olen juonut jopa pullollisen valkoviiniä!!! Ihan perseelleen menee. No, ompas PT:llä korjattavaa ja kommentoitavaa.

Tällä viikolla olen liikkunut ihan kohtalaisesti, oli PT treeni, pyöräilyä, body pump, venyttely, kävely ja tänään on kahvakuulatunti tai oikeastaan puolituntinen, joka tapauksessa taitaa tulla 5 tuntia liikkumisia tälle viikolle. Kaupassa käyntejä ja muuten vaan kävelyjä ja ulkoiluja en ole tuohon laskenut.

Mielialan kanssa ollut vähän ongelmia. Liittynee osin kuumuuteen, osin töiden alkuun ja aika paljon fiiliksiin täällä kotona. Osaisinpa vain sanoa mikä. Ehkä se on jokin oma saamattomuuteni, jota en uskalla kohdata tai tajua ja siksi on helpompaa ikään kuin vierittää syytä toisen niskoille.

Lisäksi haaveilen vihdoinkin tiettyjen reissujen tekemisestä ja olen todella kärsimätön odottamaan, että ne toteutuvat, mutta pelkään kuin pikkulapsi, että eivät ne toteudu ainakaan siten kuin haluaisin. Hirveä tarve etuilla jonossa. Mun vuoro, mun vuoro, mun vuoro!!!!

Minä haluaisin elää enkä vain odottaa, koska se elämä alkaa. Vähän kuin nää kilot, lähtisivät nyt perkele ja äkkiä!!!! Ehkäpä teen pienen listauksen siitä mitä haluan, vaikka erillisen kirjoituksen siitä. Puran päätäni tyhjäksi, että sitten voin järjestellä asiat siellä uudelleen. Vähän kuin siivoaisin kaapin.

Joo, huomenna menen seiskaksi töihin, että pääsen ajoissa kotiin. Mies on etänä kotona. Tiistaina ja keskiviikkona olen itse kotona etänä. Torstaina on oltava koko päivä duunissa. Perjantaina käyn aamupäivä, sillä mulla on palaveri, jossa on oltava ihan fyysisesti läsnä. Ei riitä conffat ja webexit.

Jep. Tämmöistä tällä erää!

P.S. Kirjoitetaanko se ompas vai onpas?

Treenitilastoa taas!

210 päivää kutistumista takana

Kuuma, sikakuuma. Tykkään lämmöstä ja helteistä, mutta öisin on vaikeaa. Hiki virtaa ja lakanat ja tyynyt on hiestä märkiä. Suihkussa joutuu käymään viilentymässä.

Kutistuminen on vähän ollut hidasta. Sen huomasin erona viime kesään, että tietyissä huvipuistolaitteissa eräässä huvipuistossa ei tuntunut ahtaalta ja kun mies otti valokuvia kun kiipeilin vaijeri/köysirataa niin enhän mä sit ihan kauhea tankki ole niissä.

Päätin kuitenkin tarttua härkää sarvista ja otin ilmaisen personal trainer-käynnin reilu viikko sitten ja sen päätteeksi tein 10 kerran sopimuksen PT-palveluista. Tavoitteeksi asetin 20 kilon painon putoamisen, rasvaprosentin pienenemisen sekä lihaskunnon ja yleiskunnon paranemisen. En halua näyttää lihavalta keski-ikäiseltä naiselta vaan ikäistäni nuoremmalta.

Yritän nyt olla aktiivisempi päivittämään tätä blogia. Aktiivisempi myös pudottamaan painoa. Kyllä se tästä!

Tilastoa tämän vuoden liikunnoista

Enemmänkin ois voinut liikkua, mutta olinhan mä 2kk sairaanakin.

187:s päivä

Ja mä olen vähän pahalla päällä. Ei ole mitään isoa syytä, monta pientä. Se vaan, että jos niitä alan purkaa on taas kolmas maailmansota päällä. Siispä tyydyn puhisemaan itsekseni.

Oltiin 5 päivää reissussa. Vantaa-Oulu-Muhos-Parikkala-Vantaa. Lähdettiin tiistaina seiskan maissa aamulla ja majoituttiin Oulun Arinaan. Majoittumispäivänä käytiin mun vanhempien haudalla sekä pizzalla. Mies kärsi vatsavaivoista joten illalla nautimme pojan kanssa kahdestaan kauniista säästä ja Oulun torista. Olisi ollut mitä mainoin ilma istua terassilla nauttimassa lonkero tai kaksi vaan eipä sitä viitsi kymmenenvuotiaan kanssa niin tehdä. Tyydyin ostamaan lapselleni slush-juoman ja itselleni ison pehmis-colan eli isoon muovituoppiin pehmisjädeä, coca colaa ja strösseleitä. Nams!

Seuraavana päivänä tulikin sitten vettä kuin Esterin ahterista. Vietimme päivän veljeni luona. Oli kivaa. Emme olleet monien sattumien summana nähneet toisiamme naamatusten kuuteen vuoteen. Illalla sitten kebabbia naamaan ja nukkumaan. Oulun Sokos Hotel Arinaa voin muuten suositella lämpimästi. Ei mitään krumeluureja ja hienouksia. Perushotelli, siisti huone ja maittava aamupala. Sijainti keskustassa joten joka paikkaan pääsee kävellen!

Torstai-aamuna teimme siirtymän Parikkalaan Pohjois-Karjalan kautta. Yleensä menemme Savon kautta, mutta halusimme vaihtelua. Kävimme Bomban pihassa ja vessassa ja ostin itselleni pöllökorvikset, mutta jotenkin se oli ISO pettymys koko Bomba. Pysähdyimme myös Kolilla. Mahtava paikka! Sinne pitää mennä toistekin, se raidehissi sekä tuoli/maisemahissirundi oli upea sekä se Kolikeskus vai mikä se luontohässäkkäpaikka olikaan. Iloisia ja ystävällisiä ihmisiä, hyvä palvelu ja hyvää kahvia! Sitten iskikin kunnon ukkosmyräkkä ja vettä tuli enemmän kuin mihin tuulilasinpyyhkijöiden vauhti riitti. Kiteellä kaupassa ja varttia vaille kahdeksan illalla määränpäässä, missä olimme kaksi yötä ennen kotiinpaluuta.

Eilen kävin loma- ja nuhatauon jälkeen 5,4km kävelylenkillä. Jalat painoivat tonnin joten aikaa kului 1h 3min. Aika lailla kun olen samaan matkan päässyt välillä 53 minuutissa. Sää oli hyvä, aurinkoinen ja lämpöä 20C. Tänään kävin pyöräilemässä 17,8km aikaan 1h 5min. Ihana ilma!!!! Idiootteja koiranulkoiluttajia 😦

Pesukone jytisee toista koneellista ja kävin kävellen kaupassa. Ostin kurkkua, perunaa, vesimelonia, Huiluntuhtia, maustamatonta jogurttia, leipää, pikku pullo Bonaquaa (ois tehnyt mieli jätskiä tai suklaata), greippilimsaa (S-kaupan omaa, 1,5l vain 1,45€ ja sisältää pantin) kun tekee mieli lonkeroa, mutta en nyt raski ostaa. Odotan, että formulat loppuu niin mies pääsee kokkaamaan. Mä teen salaatin. Hänen PITI käydä kaupassa, mutta formulat meni sen ohi niin saa mokoma laiskajaakko sit kokata.

Huomenna menen elämäni ensimmäiselle kahvakuulatunnille ja ylihuomenna bodybalanceen. Torstaina pitäisi leipoa, perjantaina mun tytär vihitään maistraatissa ja lauantaina on itse hääjuhlat. Jossain välissä minun pitää ostaa pari puolen litran muovista viina/likööripulloa hääpaikan vessoihin. Niin ja la-aamuna on kampaaja. On vaan kahden viikon etelänreissun ja viiden päivän Suomen kiertelyn jälkeen niin sanotusti perse auki. Laitoinkin tyttärelle viestiä, että olen pa ja häälahjan saatte 18.7 kun tili tulee.

Mä tarttisin parin viikon oman loman, ihan vaan itselleni omaa aikaa ilman muiden hössötystä ja hässötystä. Nälkä. Mur. Tahtoo ruokaa!!!!!

140 päivää kutistumista tai sen yritystä takana

Ja jiihaa!!!! Yksi hame, jonka ostin aikoinaan koon perusteella, sovittamatta, mahtui päälle. Eikä se edes puristanut. Pikkuisen pitäisi kutistua vielä lisää niin se näyttäisi paremmalta. Olen niin onnellinen!!!

Ja kävin tänään lenkillä, ohessa tiedot

Mä sitten tykkään tästä lämmöstä, mikä meitä nyt täällä hellii!

135 päivä

Vaa’alla ei kummia tapahdu. Tai no, kun se sairastellessa ja mässytellessä vähän kohosi niin tällä viikolla paino on pudonnut reilun 600g ja kun kävin cycling-tunnilla eivät polvet osuneen ajoasennossa mahaläskeihin, itse asiassa mahaläskit eivät enää näy tissien alta.

Olen saanut melko hyvin elettyä salaatilla, jollain proskulla salaattiin, syömällä täysjyväleipää ja pysymällä kaloreissa. Tänään kun teen etäpäivää, sortuin lapsen Fazerilta tuomiin Dumle Cookie-kekseihin. 😦

Aion tänään käydä kävelylenkillä. Joudun käymään yksin, sillä mies on sairaana ja lapsella näytelmäharjoitukset. Huomenna menen body pumppiin. Viime viikollakin kävin pumpissa ja olin ihan kuollut. Kävelin pari päivää Barbie-kävelyä eli jalat suorina kun reidet olivat niin tönkössä, ettei mitään rajaa. Toissapäiväisestä cycling-tunnista kipeytyi vain persaus. Se oli ihanaa. Pääsin maksimisykkeisiinkin eikä sekään tuntunut pahalta 🙂

Kesä tulee. Jippii!!!

Sadaskahdeskymmeneskolmas päivä

En ole käynyt vaa’alla varmaan viikkoon. Huomenna aamulla menen. Olen käynyt kävelemässä, kävelemässä ja kävelemässä. Tänään kävin BodyBalancessa. Jännä miten siinäkin vaikuttaa ohjaaja tosi paljon. Sillä salililla, millä käyn, on paljon eri ohjaajia. Olen käynyt aikaisemmin vain yhden sellaise. Henkilön BodyBalancessa, joka pitää myös joogatunteja ja core-tunteja enkä pidä niistäkään hänen pitäminään. Kun tämän tajusin, että se ehkä voisi johtua ohjaajan tyylistä, päätin kokeilla toisen ohjaajan vetämään BodyBalancea. Nyt se upposi. Tykkäsin. Kovasti! Olen nyt käynyt kahdesti tämän toisen ohjaajan tunnilla ja meininki on ihan eri. Edes jooga-osuudet eivät ärsytä. Ehkäpä en inhoakaan joogaa? Ehkäpä saattaisin jopa pitää siitä toisen ohjaajan vetämänä?

Zumbassa oli sama juttu kun siellä kävin, yksi ohjaaja sai mut ihan raivoihin. Laski mielestäni askeleet ja tahdin ihan päin persettä. Yhdellä taas oli sotilaallinen kuri ja eihän se todellakaan sovi. Zumbassa pitää olla hauskaa, ei sen niin väliä ole jos menee vähän miten sattuu välillä. Kunhan tulee hiki ja hyvä mieli. No, se nainen paljastui siviiliammatiltaan erityisopettajaksi…selittää PALJON!

Ensi viikolla aion mennä cycling-tunnille. En sitten laita vastusta niin täysille kuin pitäisi niin pääsen tunnin läpi ”kuolematta”.

Katsoin Katsomosta muutaman päivä aikana KAIKKI Suurin Pudottaja-jaksot. Sain hirmuisen draivin päälle itsekin. Varsinkin kun näytettiin miten kisasta pudonneet olivat saaneet pudotettua painoaan. Se oli upeaa!

Joo, nelisenkymmentä päivää reissuun ja alle kuukausi ensimmäisiin häihin, joissa olen kesällä vieraana. Mekon ostoa siirrän ihan viimeiseen asti. Kampaaja on varattu juhlapäivän aamulle. En saanut lempparikampaajalleni aikaa kun hän on viettämässä silloin vapaapäivää. No, on se toinenkin ihan ok.

Mitäs muuta? No, nyt kun alkaa olla terve, on taas hyvä pössis päällä laihduttamisen ja elämän suhteen!

118. päivä

Hyvä fiilis. Kävin viime viikolla monella kävelylenkillä sekä body balance-tunnilla. Ennen tuntia poljin kuntopyörällä 40 minuuttia sitä ennen. Jiihaa! Eilen sitten nauraminen ja yskiminen tuntui vatsalihaksissa 🙂 Eilen en käynyt erikseen urheilemassa, mutta pesin parvekkeen lasit, siivosin parvekkeen ja koko muun kämpän, kävin kävellen kaupassa ja illalla oli melkein 19000 askelta kasassa! Aika hyvin!

Nyt tuntuu siltä, että elämä voittaa!!!!