Kutistumisesta

Siis mitoista…ha ha haa…noloa!

Paino on 86kg. Minnekään ei olla v***u tässä päästy. Vyötärö, lantio ja kaula ovat samanpaksuisia kuin viime kuussa. Tissit ovat pienentyneet ja reisi, pohje ja käsivarsi kasvaneet sentillä. PRKL.

Jospa sitä sitten ensi kuussa?!?!

135 päivä

Vaa’alla ei kummia tapahdu. Tai no, kun se sairastellessa ja mässytellessä vähän kohosi niin tällä viikolla paino on pudonnut reilun 600g ja kun kävin cycling-tunnilla eivät polvet osuneen ajoasennossa mahaläskeihin, itse asiassa mahaläskit eivät enää näy tissien alta.

Olen saanut melko hyvin elettyä salaatilla, jollain proskulla salaattiin, syömällä täysjyväleipää ja pysymällä kaloreissa. Tänään kun teen etäpäivää, sortuin lapsen Fazerilta tuomiin Dumle Cookie-kekseihin. 😦

Aion tänään käydä kävelylenkillä. Joudun käymään yksin, sillä mies on sairaana ja lapsella näytelmäharjoitukset. Huomenna menen body pumppiin. Viime viikollakin kävin pumpissa ja olin ihan kuollut. Kävelin pari päivää Barbie-kävelyä eli jalat suorina kun reidet olivat niin tönkössä, ettei mitään rajaa. Toissapäiväisestä cycling-tunnista kipeytyi vain persaus. Se oli ihanaa. Pääsin maksimisykkeisiinkin eikä sekään tuntunut pahalta 🙂

Kesä tulee. Jippii!!!