Kuudeskymmeneskuudes päivä

Kävin vaa’alla. Se huima, nopea viikonlopun jälkeinen painonnousu on poistunut. Olen taas jumittamassa siellä 85 kilossa. Olen pysynyt lihattomana ja sokerittomana until today…lounasruokalassa ei ollut mitään kasvisruokaa jota olisin saanut alas. Otin kanaa kieviläisittäin…eli paneroitu kanakikkare, jonka sisältä valahti valkosipulivoita kun ekan kerran leikkasin siitä palasen. Lisäksi söin vähän riisiä, paljon jäävuorisalaattia, puolitoista persikkaa, pari hapankorppua, pienen kipollisen pappilan hätävaraa…join lasillisen piimää ja vettä.

Kahvia oon litkinyt tänään PALJON…aamutilaisuus töissä tarjosi ilmaiset kahvit ja ilmaista keksiä. Minä otin molempia kahmalokaupalla.

Palataan asiaan tänään myöhemmin.

Kuudeskymmenesviides päivä

Meni migreenissä. Aamulla jäi käymättä vaa’alla kun säntäsin julkisilla töihin. Olipa taas vaikeaa Pasilan asemalla kävellä tuoksujen ohi sieltä laiturilta yksi laiturille 9. Hemmetti. Fazerin leivonnaisia ja kahvia, R-kiskan suklaatarjoukset, Marian Konditorian herkut…kuolavana vaan jäi kun mä kirmasin reunasta toiseen vaihtaessani K-junasta A-junaan. Leppävaarassa sitten hyppäsin bussiin nro 3 ja olin työpaikalla vähän ennen puolta kahdeksaa. Mies siis tarvitsi koko päivän autoa ollessaan täysin eri suunnalla tänään kuin minä.

Aamupäivällä jo vähän vihloi silmiä. Mietin, että ehkä mulla on niskat jumissa. Lounaalla alkoi tuntua kuin joku olisi vienyt voimat ja ruoka tuntui nousevan kuin hississä takaisin kurkkuun. Aattelin vielä silloinkin, että ruuansulatusvaivoja. Jäimme kollegan kanssa juomaan jälkkärikahvit aulan kahvilaan ja silloin se iski täydellä voimalla ilman armoa. Mulla kun on auraton migreeni. Pari päivää ennen migreeniä olen yleensä normaalia kiukkuisempi, mutta kun mä nyt kiukkuan muutenkin niin ei sitä siitäkään pysty päättelemäään. Ehkä mä olin sellainen ”kaikki-toivo-on-heitetty”-ihminen pari päivää. No, niin tai näin, tein pari juttua pois ja lähdin kotiin. Migreenilääke naamariin ja nukkumaan.

Lapsi tuli koulusta kahden jälkeen, heräsin siihen. Oli reipas ja hoiti läksyt, söi välipalan ja tuli puoli neljän maissa pyytämään, että kyselen enkun sanat. Kyselin. Sitten mä tein lapselle munakkaan päivälliseksi kun jääkaapissa ei ollut muutakaan. Saatoin lapsen kerhoon ja palasin nukkumaan. Mies tulikin kotiin jo 18:30 ja kävi hakemassa lapsen seiskan maissa kerhosta. Olin tovin ylhäällä ja menin sitten taas nukkumaan. Semmoinen torstai se. Jäi kuningaskuluttajakin katsomatta kun siellä olis ollut aktiivisuusrannekkeiden testi. No, ehkä se tulee Yle Areenassa vielä?