Kuudeskymmenesensimmäinen päivä

Ja nyt vituttaa. Mun piti mennä liturgiaan, mutta tajusin, että lapsen gluteenittomat laskiaispullat pitää tehdä ennen kuin pulled pork laitetaan uuniin. Siinä menee kuulemma muutama tunti, hötkysin sitten ne pullat ja paistoin päälle pirkkapakastepullat ja siinä vaiheessa mies sitten vihdoin vaivautui nostamaan itsensä sängystä katsomasta pädillään elokuvaa. Sitten alkoi voihke kuinka menee myöhäiseen iltaan ruoka ja vali vali vali…ei sitten voinut eilen tarkistaa ruoan kypsymisaikoja tai yhtään mitään. Mä halkean kohta kiukusta!!!

Aioin sitten tehdä paistamistani pullista laskiaispullia, mutta ”pitää saada ruokaa ensin”- voihke alkoi. Vi**u mä kenellekään ruuaksi pysty muuttumaan! Jääkaapissa oli yksi mikrokalakeitto ja rusinatonta ja gluteenitonta maksalaatikkoa. Siellä ne nyt kaikki muut paitsi minä, syö. Minä lasken viiteen miljoonaan täällä itsekseni. Ja minä syön sitten illalla. Eilenkin tuli vastaan taas se, miten minä en saa koskaan ostaa itselleni mitään, heti kaikki mitä ostan pitää olla jotain jota joku muukin syö.

Ei jumalauta, ei voinut mun antaa olla täällä makuuhuoneessa yksin. Piti tulla louskuttamaan. Arvaa kuka aukoi päätään sitten ihan kunnolla? No minä ja kun minä avaudun, minä avaudun, itken ja muutun marttyyriksi. Perkele sentään. Mä sitten inhoan itseäni kun en osaa pitää puoliani, mutta onko parisuhteessa todellakin pakko pitää koko ajan puoliaan? Että mä olen onneton nykijä.

2 kommenttia artikkeliin ”Kuudeskymmenesensimmäinen päivä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s