Kolmaskymmenesensimmäinen päivä

Alkaa hyvin tukkoisena ja kipeänä. Olinkin ehtinyt sopivasti kehua miten flunssat ovat kiertäneet minut. Ne vissiin kiersivät etsimässä lisävoimia ja tömäyttivät sitten kerralla kunnolla. Pitäisi muistaa pitää se turpakin kiinni, mutta joo, flunssasta ei hyödytä sen kummemmin valittaa kun ei se valittamalla poistu. Lepäämällä ja ajan kanssa vaan. Hieman huolissani olen tosin kahdesta asiasta. Sunnuntaina on mieheni pojan 18-vuotissynttärit ja meille on tulossa ihmisiä kylään, muun muassa tyttäreni ja hänen reilu kaksivuotiaansa. Ei siinä muuten, mutta on menossa maanantaina kitarisojen poistoon ja korvien putkitukseen, ettei nyt saisi mummilta flunssaa.

Niin ja huomenna olisi Helsingissä koltankielinen liturgia. Haluaisin mennä sinne. Viime vuonna jätin sen väliin erään naisihmisen hössötyksen ja painostuksen vuoksi. Olisi pitänyt olla leipomassa sitä sun tätä ko. tilaisuuteen. Jouduin loppupeleissä pistämään välit kyseiseen naiseen jäähylle. Minä halusin vain osallistua jumalanpalvelukseen ja käydä kirkkokahvilla juttelemassa vanhojen tuttujen kanssa. Yhtäkkiä minun olisi pitänyt pelastaa koko kolttakulttuuri, laittaa lapseni kielikylpyyn, leipoa koko seurakunnalle ja muuttua jonkinsorttiseksi yli-ihmiseksi. Ei kuulkaas kiinnosta. Olen löytänyt noista liturgioista yhden upouuden pikkuserkun jokunen vuosi sitten ja yhden toisen pikkuserkun, jonka kanssa olemme tavanneet useita kertoja. Hänen melkein satavuotias mummonsa on minun jo vuonna 1986 59-vuotiaana kuolleen mummoni isosisko.

Ai niin, flunssanko ansiota lie, mutta aamupaino oli 900g vähemmän kuin eilen. Vaaka näytti 85,1kg. Se lukema heilui 85kgja 85,1kg väliä hetken ennen kuin pysähtyi. Ois vissiin pitänyt niistää nenä ennen vaa’alle menoa. Tuon suhteen on hyvä fiilis. Mä söin eilen sinnillä yhden oikean ateriankin, broileripyöryköitä (itse tehtyjä, broiskujahelihasta, kananmunasta ja punasipulista) ja muusia, johon laitoin lautasella helkutisti sinistä Keijua. Syön sekä lääkärien että ravitsemusterapeutin mielestä liian vähän rasvaa. Olen koko ikäni pelännyt rasvaa ja nyt kun sitten olen oikein petrannut rasvan kanssa niin aina paino putoa. Joku tuossa yhtälössä on outoa. Muuten eilinen meni jogurtilla, kahvilla ja kauramuroilla.

Yleensä syön flunssassa ollessa kaikenlaisia tabuja kuin karkkia. Eilen otin yhden panadolin, grammaisen. Ei se laskenut kuumetta, ei edes auttanut päänsärkyyn. Ainoa, mikä eilen auttoi kökköön oloon hetkellisesti oli kahvi! Ehkä se kofeiini piristi ja juoman lämpö lämmitti. Nytkin oli puolisen tuntia aamukahvin ja -puuron jälkeen hyvä olo. Nyt taas ei.

Meinasin eilen ostaa apteekista Posivil-imeskelytabletteja, mutta luettuani tuoteselosteen päätin jättää sen apteekkiin. Yleisin tabletin ainesosa oli hunaja eli 99% siitä oli kuivattua hunajaa! Mulla on kaapissa kahtakin eri hunajaa, että ei mun sitä tarvitse apteekista ostaa kalliilla. Loput ainesosat olivat mentholia ja jotain makeutusainetta. Huijausta, sanon minä. Ostin sitten lähikaupasta sitruuna-hunaja Mynthonia. Placebo-vaikutushan silläkin on, mutta maksoi vain kolmasosan Posivilin hinnasta ja imeskeltävää oli paljon enemmän. Posivileja taisi olla pakkauksessa kymmenen kappaletta. Ainoa Mynthon, missä on sokeria. Ne toiset laadut sisältävät makeutusainetta ja niistä seuraa aina ripuli ja usein vielä housuunp**kominen. Eivät siis mun kamaa. Samasta syystä en koskaan juo kevytlimuja ja siidereistä ja lonkeroistakin tarkistan, että niissä on sokeria ei aspartaamia tms.

Taidan ottaa pienet aamutirsat tässä välissä. Mukavaa päivää 🙂